LUKU 93: HYÖKKÄYS

JAISAR

Jaisar katsoi, miten kolme suurta käärmehirviötä karjaisumaisesti sihisivät, kun ne olivat onnistuneet pääsemään vampyyrien alueelle. Demonit olivat räjäyttäneet valtakuntaan tuodut kolme sisäänkäyntiä ja näin mahdollistaneet suurien käärmehirviöiden sisäänpääsyn. Miehestä tuntui kuin koko valtakunta tärisi liitoksistaan. Rakennusten neonvalot alkoivat sammumaan yksi kerrallaan, joka kertoi sähkövirtojen katkeamisesta. Kaduilla kuului kauhistuneita huutoja ja monet yrittivät paniikissa päästä rakennuksiin sisälle turvaan, kun eivät keksineet muutakaan paikkaa, minne piiloutua painajaismaisilta olennoilta, joiden tuhatjalkaisen tyyliset vartalot lähtivät kiemurtelemaan pitkin rakennusten kattoja, rikkoen niiden rakennetta painonsa alle.

“Helvetin sekasikiöt”, mies kuuli vampyyrikuningaan sihisevän. Nopein vampyyrimaisin liikkein mies veti nahkatakkinsa alla lanteillaan koteloissa levänneet pitkän varren omistavat käsiaseet, joihin oltiin kaiverrettu sapelihammastiikeri karjumassa vampyyrien vaakunan tavalla. Aseen kahva oli kaunista vaaleaapuuta, joka oltiin lakattu kiiltäväksi.

“Yritä löytää itsellesi ase ja auta minua”, Rangel totesi Jaisarille ja ennen kuin mies ehti sanoa mitään, vampyyri oli jo lähtenyt suurella nopeudella juoksemaan aseet käsissään lähemmäs hänen mailleen hyökänneitä hirviöitä. Jaisar ehti nähdä, miten vampyyrikuningas ponkaisi ilmaan korkealle lähintä käärmehirviötä kohti. Mies kierähti ilmassa ja alkoi ampua luoteja toisensa perään kohti hirviön päätä. Käärmehirviö alkoi karjua sähisevällä tavalla, kun sen päähän ammuttiin useampi luoti. Se ei kuitenkaan estänyt hirviötä jatkamasta matkaansa, vaikka sen liikkumisesta tuli kompuroivaa luotien aiheuttamien vammojen vuoksi.

Vampyyrikuninkaan avuksi saapui tuulenvireen lailla kevyesti haarniskoituneet vampyyrisotilaat. Sotilaiden haarniskat kimalsivat kevyen messingin väreissä ja niiden rintakehissä koristi vampyyrien vaakuna. Jaisarin oli myönnettävä, että näky oli vakuuttava, kun suuri vampyyrisotilaiden joukko hyökkäsivät ympyrämäisessä rykelmässä vampyyrikuninkaan ampuvan käärmehirviön kimppuun ja sotilaiden aseiden tuhannet luodit saivat käärmemäisen olennon lopulta kaatumaan rääkyen kuolleena lukuisten rakennusten päälle, aiheuttaen useita tuhoja talojen katoille, kun niiden päälle upposi suuri käärmehirviö.

“Tappakaa nuo kaksi muuta! Etsikää demonit, jotka ovat hyökkäyksen takana!” Jaisar kuuli Rangelin äänen huutavan yhden katon päällä. Hän toisti komentonsa kaksi kertaa kun samalla latasi käsiaseensa uudestaan ja antoi luotien sinkoutua toista hänet huomanneen käärmehirviötä kohti. Siinä kohtaa Jaisar ei aikaillut, vaan huomasi yhden vartijan pääovilla auttamassa sisään paniikissa juoksevat kansalaiset turvaan. Miehen toisessä kädessä hohti terävä messinkinen keihäs. Mies nappasi keihään vartijalta, joka näytti erittäin loukkaantuneelta moiselle käytökselle.

“Lainaan tätä ja autan kuningasta!” Jaisar huusi vartijalle taakseen, kunnes lähti juoksemaan käärmehirviötä kohti. Hänen nopeutensa edelleen yllätti häntä, mutta samalla se tuntui miehestä todella siistiltä. Se, että hän kykeni olemaan nopeampi kuin koskaan ennen tuntui kuin supervoimalta. Käärmehirviön luikerrellessa Rangeliä kohti kattoja pitkin, Jaisar huomasi mahdollisuutensa hyökätä suoraan hirviön alta katujen välistä. Mies otti vielä muutaman nopean askeleen, kunnes hyppäsi kaikella voimallaan ilmaan, keihäs edellä käärmeolennon leukaa kohti. Pitkä keihäs lävisti käärmeen pään aivoihin asti. Tyytyväisenä iskustaan mies vielä väänsi keihästä kohteensa sisältä edes ja takas, jotta isku varmasti olisi kuollettava. Sähisevästi karjuva otus pysäytti liikkeensä ja sen vartalo romahti rakennusten kattoja vasten, kuten ensimmäisellä olennolla, mutta sen pää laskeutui velttona pitkin rakennuksen seinää. Jaisar jätti keihään olennon päähän kiinni ja laskeutui keskelle autotietä polvilleen. Mies nosti katseensa ylös vampyyrikuningasta kohti, joka nyökkäsi hänelle vaikuttunut ilme kasvoillaan.

“Tuolla se petturi on!” Jaisar kuuli jonkun huutavan ja kääntyi katsomaan suoraan eteensä, kun kolme demonia kävelivät hänen luokseen. Jokaisella heistä oli puiset kartiomaiset välineet käsissään. Välineiden päihin oli isketty nauloja ja punaisen nesteen määrästä lähtien, demonit olivat antaneet aseidensa tuottaa tuskaa ja kuolemaa.

“Mene Rangel, hoidan nämä!” Jaisar kääntyi nopeasti vielä huutamaan vampyyrille, joka oli siirtänyt katseensa kolmeen Jaisaria kohti tulevaa demonia kohti. Hän kääntyi katsomaan Jaisaria, nyökkäsi tälle mitään sanomatta ja lähti jatkamaan taistelua muualle. Jaisar nousi jaloilleen ja kuuli samalla yhden käärmehirviön kirkunaa, joka kertoi, että Rangel oli sotilaidensa kanssa päässyt olennon kimppuun.

“Pomomme osasikin olettaa, että olisit täällä”, etunenässä ollut demoni sähähti. Naisen silmät olivat mustat kuin pimein yö, mutta katse kertoi silti murhanhimosta. Jaisar pysähtyi paikalleen ja hymähti kolmelle häntä vastaan tulleelle demonille.

“Kuinka mukavaa, että hän jaksaa muistella minua”, Jaisar vastasi ja näki, miten demonit asettuivat puolikaareen hänen eteensä, valmiina hyökkäämään. Mies kävi päänsä sisällä nopeasti läpi, miten onnistui tainnuttamaan demonit.

“Ei hän arvokkaita koekaniinejansa unohda Jaisar”, nainen tokaisi ja mies kääntyi heti katsomaan häntä vieno närkästys kasvoillaan.

“Olimme ennen samaa ryhmää Lottie”, Jaisar totesi naiselle.

“Myös te Terv ja Micka. Voin ehkä saada teille aikaiseksi pienemmät tuomiot, jos antaudutte nyt”, mies sanoi ja vilkaisi kaikkia demoneja vuorollaan.

“Älä jauha paskaa Jaisar! Demonien asema ei tule koskaan muuttumaan, jos Tiscovera ei tee asialle jotain!” Lottieksi kutsuttu demoni karjaisi naisellisesti ja samalla pyöräytti asettaan kädessään rennosti ja kahden muun demonin tavoin nosti sen valmiiksi taistelua varten.

“Tulkaa nyt vittu järkiinne, en haluaisi taistella teitä vastaan”, Jaisar tokaisi.

“Tule itse järkiisi senkin aivopesty haltiannussija!” Mickaksi kutsuttu demoni huusi ja se sai Jaisarin heti hiljaiseksi.

“Tuo oli erittäin rumasti sanottu”, hän totesi ja samassa otti taisteluasennon valmiiksi. Demonit nostivat aseensa ylös ja lähtivät kovaa vauhtia miestä kohti. Jaisar odotti hetken ja sitten toisen, kunnes kolmen demonin järkytykseksi mies käytti vampyyrinnopeuttaan ja ilmestyi ensin Tervin taakse ja iski tämän tajuttomaksi iskemällä tämä ohimolle.

“Senkin-” Micka yritti sanoa ja iskeä Jaisarin suuntaan asettaan, mutta siinä vaiheessa mies oli jo ehtinyt ilmestyä tämän taakse vuorostaan, toteuttaen saman iskun tälle. Hän nappasi Mickalta tippumassa olleen aseen ja ilmestyi seuraavaksi hämmentyneen Lottien edelle. Hän käänsi aseen toisen pään naisen otsaa kohti ja iski tätä kerran siihen, saaden naisen kaatumaan kahden seurassaan olleen liittolaisen päälle.

Jaisar katsoi näkyä edessään harmissaan. Jokaisella kerralla, kun hän joutui taistelemaan entisen demonien valtakunnan jäseniä vastaan, se tuntui jossain määrin petturuudelta. Hän taisteli omiansa vastaan, vaikka samalla tiesi, että jos ei taistelisi, sekään ei olisi hyvä. Mies kuuli askeleita ja kääntyi katsomaan poliisijoukkoa, jotka tulivat häntä ja demoneja kohti.

“Ovatko he kuolleita?” yksi poliiseista kysyi Jaisarilta.

“Tajuttomia kaikki”, mies vastasi ja poliisit alkoivat heti kahlitsemaan demoneja käsirautoihin.

“MITÄ TE TEETTE?!” kaksi kertaa suurempi demoni ilmestyi huutamaan nurkan takaa ja samalla iski suurella nyrkillään rikkoutunutta neonvaloissa hajanaisesti säteillyttä kylttiä. Poliisit kääntyivät heti katsomaan Jaisarin kanssa demonia kohti.

“Se on yksi vankilakarkureista, Frio Belgium”, yksi naispoliisi sanoi kauhuissaan. Demonista huomasi, että sille oltiin tehty kokeita ja testejä, että se oltiin saatu kasvamaan suuremmaksi ja sekasikiömäisemmän näköiseksi.

“Tai ainakin se, mitä hänestä on enää jäljellä”, toinen naispoliisi totesi kauhuissaan. Jaisar katsoi miestä säälien. Hänet oltiin muutettu demonimaisemmaksi olennoksi, hänen korvansa paljastivat, että hän oli aikoinaan ollut haltia. Kuka ikinä mies oli ollut, hän ei ollut sitä enään. Nyt hän oli vain yksi Tiscoveran tekeleiden tuotoksista.

“Viekää pidätetyt pois, hidastan häntä sillä aikaa”, Jaisar kääntyi sanomaan poliiseille.

“Pyri pitämään hänet hengissä”, yksi miespoliiseista sanoi tiukkana ja Jaisar nyökkäsi hänelle hiljaa. Hän ei voinut luvata ääneen pyydettyä asiaa, mutta hän voisi yrittää parhaansa. Poliisit lähtivät toteuttamaan taikaansa, jonka avulla saisivat pidätetyt leijumaan ilmassa, jotta heidän liikuttaminen olisi nopeampaa. Mies kääntyi katsomaan demonimaista olentoa edessään, joka karjui musta kuola valuen suupielissään. Sen takana räjähti yksi rakennus ja Jaisar koki, että pystyi erikseen kuulemaan kaikkien Rangelin valtakunnassa sillä hetkellä olevien tuskan- ja taistelunhuudot.

“Eiköhän aleta tanssimaan”, Jaisar kuiskasi ja otti valmiusasennon uutta taistelua varten, kun demoni lähti karjuen häntä kohti juoksemaan kuin raivoissaan oleva gorilla.

Kappaleet, jotka inspiroivat lukua kirjoittaessa:

- The Enigma TNG -The tyrant of omnicide

- The Enigma TNG – Catacombs of Paris

- The Enigma TNG – Titans In Desolation

- The Enigma TNG – Giger Effect (with vocals)