CHARI
Chari seisoi sisarensa toimiston pöydän ääressä Trevio, Sergei ja Tarein seuranansa. Nelikko oli päättänyt tarttua Barakuroin ehdotukseen lähteä hakemaan Heizel takaisin hänen avustuksellaan. He eivät olleet puhuneet asiasta kenellekään muulle, koska jos asia lähtisi vahingossakaan kulkeutumaan vääriin korviin, koko operaatio voisi mennä pieleen. Chari ei tällä hetkellä luottanut omaan setäänsä eikä poliisivoimiin ja siksi oli vaatinut kaikkia olla suut supussa suunnitelmaan liittyen.
“Meidän pitää lähteä tänä iltana. Hiljaa ja huomaamattomasti”, Trevio totesi ja Tarein nappasi miehensä kädestä kiinni huolissaan. Noitanainen oli ollut sitä vastaan, että hänen kihlattunsa lähtisi hakemaan siskoansa. Tareinella oli selkeänä mielessä, mitä Barakuroin ja Tiscoveran väijytyksen aikana hänen rakastamalleen miehelle oli tapahtunut. Trevio nappasi naisensa kainaloonsa ja antoi tämän päälaelle suukon.
“En halua sinun menevän”, Tarein sanoi hiljaa ja Chari kääntyi katsomaan naista pahoillaan olevana. Noidasta oli viime aikoina tullut hyvin tarkka Trevion turvallisuudesta, eikä hän voinut naista siitä syyttää. Isoveljen saatua petovirus noidasta oli tullut tarkka eikä helposti päästänyt miestään silmistään. Erityisesti Heizelin viennin jälkeen, kun kesken taistelun Trevio oli ilman täysikuuta muuttunut tappavanhaluiseksi pedoksi.
“Olemme puhuneet tästä rakkaani. En voi piileskellä viruksen takia. Se on osa minua, halusimme tai emme. Enkä aio antaa sille valtaa itsessäni, etten uskaltaisi tehdä jotain elämälläni, kun pelkään sen puhkeamista”, Trevio sanoi kihlatulleen lohduttavasti ja silitti naisensa käsivartta pitäessään noitaa halauksessaan.
“Mutta et ole oppinut hallitsemaan sitä tarpeeksi. Et todellakaan”, Tarein sanoi heti perään ja katsoi miestänsä silmiin vaaleanviolettisilla omillansa. Sergei kääntyi katsomaan kaksikkoa omilla harmailla silmillään.
“Tarvitsen Trevion mukaani. Chari on sijaishallitsija, joten hänen täytyy olla täällä pitämässä langoista kiinni, ettei operaatiomme paljastu ja sinua tarvitaan muiden noitien apuna sairaalapuolella”, Sergei sanoi tyynellä äänellänsä, mutta Chari tunnisti, että mies yritti realistisuuden lisäksi olla hieman varovainen sanojensa kanssa. Sergei tunnettiin suorasta mielipiteistään, mutta hän yritti tilanteen mukaan olla myötätuntoinen, kuten nyt,
“Haluamme saada Heizelin takaisin”, Chari sanoi, mutta joutui välittömästi katumaan sanojansa, kun Tarein kivahti:
“MINÄ EN TARKOITTANUT, ETTENKÖ HALUAISI HEIZELIÄ TAKAISIN! EN VAIN HALUA MENETTÄÄ TREVIOTA SEN OPERAATION AIKANA!” Tarein hiljeni samantien ja vilkaisi kaikkia vuorollaan tajuttuaan korottaneensa ääntään. Se ei ollut hänen tapaistaan. Noita suoristi kurkkuansa ja pyyhkäisi nopeasti molempia silmiänsä vasemman kätensä sormilla. Nimettömässä koristi hopeinen kaunis kihlasormus, jossa oli kaksi pyöreänmuotoista koristeellista ametistia ja keskellä sininen safiirinen sydän.
“En minä niin helposti aio kuolla rakkaani”, Trevio sanoi lohduttavasti ja Charin oli myönnettävä, että kaiken tapahtuman jälkeen hänen isoveljensä osasi olla tällaisessa tilanteessa se, joka kannusti ja lohdutti muita. Chari ja Sergei vilkaisivat pikaisesti toisiansa.
“Lupaan pitää Riyzekien prinssistä huolen”, Sergei tokaisi tyynenä, mutta totisena. Se sai Trevion naurahtamaan vienosti.
“Jaloa Sergei, olen melkein otettu”, Trevio tokaisi ja se sai kaikki hymähtämään hieman.
“Sitä paitsi Xiara ja muut ovat saanut kehitettyä rohdon, jota juomalla saan pidettyä kiihtymystäni kurissa. Tiedät senkin rakkaani”, Trevio sanoi kihlatulleen ja sipaisi tämän leukaa hellästi, saadakseen naisen katseen kohoutumaan hänen hymyileviin kasvoihinsa.
“Lupaan sinulle Tarein, että Trevio palaa takaisin minun ja Heizelin kanssa”, Sergei sanoi vielä ja katsoi noitaa, joka katsoi ensimmäistä kertaa tapaamisessa Sergeitä takaisin kunnolla. Kaksikko ei aina jakanut samoja mielipiteitä ja saattoivat naljailla toisilleen, mutta sillä hetkellä noita uskoi tummaihoisen vakavan haltian sanaa.
“Kiitos Sergei”, hän sanoi miehelle, joka nyökkäsi hänelle vienosti. Chari nyökkäili mukana ja taputti sitten pari kertaa käsiänsä yhteen saadakseen kaikkien huomion.
“Selvä, käydään siis asiat vielä varmuuden vuoksi läpi”
Barakuroi käveli kolmen vartijan hänen ympärilleen muodostaneessa muodostelmassa kohti neljää Heizelin läheisintä perheenjäsentä laituria pitkin. Hän katsoi nelikkoa vino hymy kasvoillaan, kädet kahlittuna selän takana. Chari kääntyi katsomaan, kun huomasi muiden kanssa suuren rosvojohtajan kävelevän heidän luokseen. Miehen hymy sai hänet heti nostamaan toista kulmaansa.
“Mieheksi, joka on niin huolissaan puolisostaan vaikutat yllättävän hyväntuuliselta”, hän totesi miehelle tyynesti, kun syksyinen tuuli viimasi heidän ympärillä, saaden aallot viskoutumaan laituria vasten. Mies kohautti olkapäitänsä.
“Pääsen valloittamaan kotini takaisin kahden voimakkaan ja komean haltiamiehen seurassa. Voinko valittaa?” Barakuroi tokaisi hymyillen ja vilkaisi kolmea häntä saattanutta vartijaa. Siinä kohtaa Chari vilkaisi Tareinea ja noita häneen takaisin katseilla, jotka lupasivat toisilleen, että demoni pääsisi päiviltään, jos hän yrittäisi yhtään mitään heidän miestensä suuntaan. Chari vilkaisi takanansa olevaa Sergeitä kohti, joka oli vilkaissut Trevion kanssa toisiansa molempien toiset kulmat koholla.
“No? Lähdemmekö?” Barakuroi kysyi lopulta vakavoituen hieman. Nelikko kääntyi taas katsomaan demonimiestä ja Chari nyökkäsi miehen takana olevalle naisvartijalle. Tämä nyökkäsi merkiksi ja otti haarniskansa sisällä olevasta taskusta esiin pienen avaimen, jolla sai demonin ranteissa olleen kettingin irti kahleista. Rosvojen johtaja katsoi ihmeissään ranteitaan, kun kahleet jätettiin edelleen paikalleen. Hän kääntyi vaalean ja villin vihreillä silmillään katsomaan kysyvänä edessään olevia haltioita.
“Ne jäävät käsiisi varmuuden varalta”, Sergei ehti todeta Barakuroille, jonka ilme lopahti kokonaan.
“Emme ole typeriä Barakuroi. Tiedämme, että kykenet telepaattisesti ottamaan yhteyttä joukkoihisi. Emme ota riskiä, että sattuisitkin olemaan Tiscoveran puolella edelleen ja varoittaisit joukkojesi kautta häntä saapumisestamme”, Chari kertoi miehelle, jonka nyrpeä ilme kasvoilla kertoi, ettei hän pitänyt siitä, että häntä ja hänen tekojansa rajoitettiin. Mutta hänen katseesta näki hänen tiedostavan, että haltiatekoiset maagisia voimia omistavat kahleet olivat mahdotonta purkaa. Mies joutuisi olemaan haltioiden ja heidän voimiensa armoilla.
“Senkin kierot suippokorvat, olisin voinut kertoa joukoilleni, että olen tulossa pelastamaan heitä ja Andreania”, Barakuroi kihisi vihaisena hampaidensa välistä.
“Emme luota sinuun tarpeeksi Barakuroi. Auta meitä saamaan Heizel takaisin ja päästäessäsi meidät menemään, pääset samalla eroon kahleistasi”, Trevio sanoi miehelle samalla, kun paransi nahkakynsikkäitänsä kädessään merkkinä, että he olisivat valmiita lähtemään.
“Teen vielä yhden asian selväksi”, Chari totesi ja käveli kädet lanteillaan suoraan Barakuroin eteen. Mies katsoi naista alas ylimielisenä, mutta Chari katsoi samalla mitalla takaisin ainokaisella silmällänsä.
“Saamme samantien tiedon, jos yrität kusettaa Treviota ja Sergeitä. Yksikin vääränlainen liike, sana tai teko ja hälytämme kaikki poliisivoimat pidättämään sinut, puolisosi ja koko rosvojengisi. Vankilassa ei pääse elämään niin vapaata elämään kuin mitä olet tottunut, enkä usko että haluat asian muuttuvan”, Chari totesi miehelle, joka nosti päätänsä hieman ylemmäs kuin yrittääkseen osoittaa haltianaiselle, että koska oli tätä paljon pidempi, olisi korkea-arvoisempi.
“Mitä tiedän teistä haltioista niin te veden äärellä viihtyvät yrittävät mahdollistaa kaikille mahdollisuuden elää vapaasti. Eikö uhkauksesi riko teidän periaatettanne?” Barakuroi kysyi. Chari liikautti haastavasti päätänsä toiselle, kunnes vastasi:
“Älä laita minua rikkomaan sitä periaatetta, jos vapautesi on sinulle tärkeä asia”, Barakuroi nielaisi epäröivästi, koska hän ymmärsi, että Tiscoveran vieneen punapään sisko oli tosissaan sanojensa kanssa.
“Autat veljeäni ja miesystävääni saamaan kuningattaremme takaisin elossa ja lopetat yhteistyön Tiscoveran kanssa ja häädät hänet joukkojensa kanssa pois kaupungistasi. Saamme mahdollisuuden pidättää heidät, kun he eivät ole turvassa kotiseudullasi. Silloin olemme sujut. Onko asia ymmärretty?” Chari tokaisi vielä lopuksi. Barakuroi katsoi häntä hetken pysähtyneenä. Chari huomasi, että hänen sanansa painoivat demonin mielessä ja lopulta mies hänen edessään vastasi:
“Sovittu”, Chari nyökkäsi ja olisi halunnut huokaista ääneen, mutta piti katseensa sijaishallitsijamaisena. Nelikko tiesi, ettei poliisivoimat tienneet tilanteesta mitään, mutta suurikokoisen demonin ei todellakaan tarvinnut asiasta tietää. Nainen oli tyytyväinen, että oli saanut upotettua valheensa demonille. Hän kääntyi sitten katsomaan Tareinea ja miehiä. Noita kääntyi halaamaan ja suukottamaan kihlattuansa. Chari kääntyi Sergein puoleen ja antoi tälle syvän suudelman.
“Tulekin elossa takaisin siskoni kanssa”, Chari pyysi kasvot kiinni pimeyden haltian omia vasten.
“Ei tulisi mieleenkään tuottaa sinulle pettymystä, rubiinini”, Sergei kuiskasi naiselle ja se sai Charin naurahtamaan ja iskemään hellästi nyrkillä miehen rintakehää. Sergei nappasi nopeasti sijaiskuningattaren kädestä kiinni ja antoi sille hellän suudelman. Päästäessään irti naisensa kädestä, hän siirtyi vilkaisemaan Treviota, josta Tarein päästi silmät kostuneena irti. Chari otti heti ystävänsä halaukseen ja he peruuttivat miehistä kauemmas.
“Tiscovera on piilottanut kaupunkini taikuutensa avulla, mutta tiedän erään, joka löytää kotini koska vain”, Barakuroi sanoi, kun kaksi miestä kääntyivät katsomaan häntä rakastamiensa naisten luota.
“Ja kukas tämä eräs on?” Sergei kysyi toinen kulma koholla, kädet ristittynä rintakehälleen. Se sai demonin hymyilemään leveästi sahalaitaiset hampaat tullen esiin.
“Ryklys”, mies vastasi tyytyväisenä.
Kappaleet, jotka inspiroivat lukua kirjoittaessa:
- Uku Suviste – What love is
- Lord of the lost f. Wednesday 13 – I hate people
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti