LUKU 37: YKSI

HUOMIO! LUKU SISÄLTÄÄ VÄKIVALTAA!

HEIZEL

Kun muutama vapaaehtoinen oli auttanut Jaisarin seisomaan ja auttoivat tätä pääsemään pois kehästä, lähdin heti ryntäämään väentungoksen läpi miehen luokse. Minun oli pakko päästä näkemään, mitä se narttu oli tehnyt Jaisarille. Mies autettiin istumaan allaan hitusen narahtavalle penkille. Hän piteli olkapäästään kiinni ja heijasi itseänsä hitusen, selvästi estääkseen itseään pyörtymästä.

“Painukaa nyt saatana pois tieltä!” kivahdin ympärilläni oleville, jotka yrittivät päästä lähemmäksi katsomaan alkavaa finaaliottelua. Juontaja oli ilmoittanut pienen tauon, jotta finalistit saisivat muutaman minuutin ajan levätä ja kerätä voimiansa koitosta varten. Ympärilläni olevat kirosivat kyynerpäätaktiikkaani heidän keskellään. Tiuskaisin heti takaisin, jos joku uskalsi alkaa haistattelemaan minulle. Sillä hetkellä minulle oli yksi ja sama, jos joku menetti näkömahdollisuuden areenalle.

Kun lopulta pääsin väentungoksesta pois, näin heti paikallaan istuvan Jaisarin ja juoksin tämän luo. Polvistuin hänen eteensä.

“Jaisar”, sain sanottua ja miehellä meni hetki huomata kipunsa takia, että olin saapunut hänen tuekseen. Kivulias hymy toisen huulilla puristi sydäntäni.

“Anteeksi, etten voittanut”, hän kuiskasi, kun kivun tuskaiset hikipisarat valuivat hänen komeita kasvojaan pitkin.

“Älä todellakaan pahoittele mitään”, sanoin heti ja kosketin hänen hikistä poskeansa. Siirryin katsomaan hänen olkapäätänsä ja Jaisar antoi minun irvistellen vilkaista olkapäätään.

“Minulla ei riitä taidot toteamaan onko jotain murtunut”, joudun toteamaan.

“Olisi edes jotain, joka veisi tämän kivun pois”, mies ärähti hampaidensa välistä.

“Anna minun vilkaista”, kuulin Tareinen äidillisen äänen takanani. Käännyin katsomaan noitaa takanani ja hymyilin hänelle suuri kiitos silmissäni. Hän hymyili minulle rohkaisevasti ja tuli seisomaan Jaisarin viereen.

“Saanko?” hän kysyi mieheltä, joka vain sai nyökättyä irvistellen. Tarein tunnusteli toisen olkapäätä varovasti, mutta sekin jo toi lisätuskaa miehen kihisevään miehiseen ääneen.

“Olkapääsi pitää saada paikalleen”, Tarein kommentoi suoraan ja Jaisar kääntyi katsomaan häntä tuskallisesti hengittäen. Hän nielaisi raskaasti ja kysyi:

“Pystytkö tekemään sen nyt heti?”

“Uskoisin, mutta se tulee sattumaan”, Tarein kommentoi.

“Jos se auttaa lopettamaan tämän kivun niin anna mennä”, Jaisar pyysi. Tarein kääntyi katsomaan minua.

“Auta minua riisumaan Jaisarin liivi”, hän sanoi ja nyökkäsin heti tottelevaisesti ja tulin auttamaan veljeni kihlattua.

“Miksi se pitää riisua?” Jaisar kysyi hämmentyynenä.

“Tarvitset jotain, mitä purra”, Tarein kertoi rehellisesti ja se sai miehen vielä hämmentyneemmäksi.

“Miksi minun pitää purra jotain?” hän kysyi enemmän hämillään ja irvistellen antoi meidän riisua liivin pois.

“Eikö teillä ole koskaan laitettu murtunutta luuta paikalleen käsi voimia käyttäen?” kysyin ihmeissäni. Aversion oli ollut todella köyhää aluetta, mutta olin luullut, että edes jonkinlaista lääkinnällistä apua siellä olisi ollut.

“Ei. Jos jotain meni kropassa rikki, sen odotettiin parantuvan tai vaiva jäi vaivaamaan loppuiäksi”, Jaisar kertoi hermostuneempana kun katsoi minua silmiin tummilla silmillään. Saamani tieto ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, olinhan nähnyt millainen Aversion on. Mutta silti järkytyin sitä, että jollakin on voinut jäädä murtunut luu loppuiän vaivaksi, joku on voinut kuolla synnytykseen tai saanut pahoja jälkivaivoja kuumetaudista. Aversionin uudelleenrakentamisen lisäksi haluaisin auttaa saamaan sinne lääkinnällistä apua tulevaisuudessa. Antaisin varoja vaikka sairastuvan rakentamiselle, jos se sitä vaatisi.

“En valehtele sinulle Jaisar. Tämän ei pitäisi kestää kauan, mutta se tulee sattumaan muutaman sekunnin ajan”, Tarein sanoi vakavana. Jaisar kääntyi katsomaan noitaa, joka oli taitellut hänen hiestä märän nahkaliivin paksuksi mytyksi. Nainen ojensi liiviä miehen suun eteen, joka epävarmana laittoi sen suulleen. Hän kääntyi katsomaan minua ja ensimmäistä kertaa koskaan näin, miten häntä pelotti. Mies ei ollut tainnut ennen kokea näin suurta fyysistä kipua. Aversionalaiseksi hän oli siis säästynyt erittäin vähällä. Ojensi hänelle kättäni ja Jaisar otti siitä kiitollisena kiinni terveellä kädellänsä.

“Okei, katsotaan vielä”, Tarein sanoi ja Jaisar alkoi hengittää kiivaasti.

“Rauhoitu, hengitä syvään sisään ja ulos”, puhuin rauhoittavasti, vaikka koko tilanne sai minutkin hermostuneeksi. Pidin miehen katseen omissa silmissäni ja opastin häntä hengittämisessä. Hän rauhallisesti hengitti mukanani.

“Lasken kolmeen ja sitten laitan luun paikalleen”, Tarein ilmoitti. Jaisar ei siirtänyt katsettaan silmistäni ja otin hänen kädestään kiinni molemmilla käsilläni.

“Yksi”, Tarein laski ja samassa kuului naksahdus, kun luu laitettiin takaisin paikalleen. Jaisar karjua mumisi liivi suussaan niin kovaa kuin pystyi ja yleisöstä meitä lähimpänä vilkaisivat meitä. Ilmeisesti olivat pelästyneet miehen karjaisua.

“Noin, eihän se niin paha ollut”, yritin sanoa kevennykseksi ja autoin liivin miehen suusta pois. Mies hengitti raskaasti, mutta sai naurahdettua.

“Haista sinä huilu”, hän sanoi takaisin. Pyyhkäisin nahkaliivillä hänen hikisiä kasvojansa samalla, kun mies kokeili olkapäätänsä.

“Ota nyt rauhallisesti sen kanssa. Se pitää vielä tarkistuttaa lääkitsijällä”, Tarein sanoi ja otti samalla liivin minulta. Mitään sanomatta hän repi liiviä hieman rikki ja solmi sen sitten kantositeeksi miehelle.

“Anteeksi liivisi turmelemisesta”, Tarein sanoi pahoitellen ja mies tuhahti.

“Anna olla, kiitos kun autoit”, mies tokaisi aidosti kiitollisena noidalle. Tarein hymyili ystävällisesti tälle, kunnes kääntyi minua kohti.

“Heizel, tule lähemmäs”, hän pyysi ja tulin oitis hänen eteensä.

“Ota minut halaukseen”, Tarein pyysi ja hämmennyin moista pyyntöä. Vilkaisin ympärilleni, kunnes otin Tareinen halaukseeni, mutta samalla noita laittoi mahdollisimman huomaamattomasti kätensä oman paitansa kaula-aukosta sisään ja pian veti sieltä hyvin pienen pullon, jossa oli sinistä nestettä.

“Miten sinä?” ehdein kysyä ihmeissäni ja vilkaisin nopeasti ettei kukaan vahingossakaan näkisi nestettä. Meiltä kaikilta oli tarkastettu kaikki mahdolliset aseet ja nesteet ennen kuin meidät oli päästetty alueelle.

“Varmuuden varalta piilotin muutaman parantavan juoman rintaliiveihini”, Tarein kuiskasi hiljaa minulle. Kasvoilleni nousi heti hymy.

“Tarein”, kuiskasin hänelle hämmästyneenä. Nainen hymyili hetken viekkaasti. Olin ylpeä, että veljeni oli löytänyt näin rauhallisen, mutta tilanteen vaatiessa näpsäkän kihlatun.

“Nyt vaan pitäisi keksiä tapa, jolla saisimme tämän lääkkeen Jaisarille. Hän ei voi juoda sitä, koska se huomattaisiin se heti”, Tarein kuiskasi. Katsoin pulloa mietteliäänä.

“Sain idean, harhauta ympärillä olevia”, sain sanottua ja Tarein halasi minua kuin itkisin häntä vasten järkyttyneenä äskeisestä.

“Voi jestas, mihin minäkin ryhdyn”, tokaisin kuiskaten ja hänen halauksessaan kaadoin juoman posken kautta suuhuni. Lääkettä ei ollut onneksi paljoa, joten sitä ei voisi nähdä kasvoiltani, että suussani on nestettä.

Irrottauduin Tareinesta ja sujautin tyhjän pienen pullon huomaamattomasti hänen käteensä. Käännyin äskeisestä toipuvan Jaisarin puoleen, joka oli hetkeksi keskittynyt katsomaan muualle. En tiedä oliko se hänen herrasmiesmäinen tapa olla katsomatta minun ja Tareinen tekemisiä vai yrittikö esittää, ettei meihin kiinnittyisi liikaa huomiota. Hän kääntyi katsomaan minua, kun tulin seisomaan hänen eteensä.

“Mitä?” hän kysyi ja katsoi minua.

“Juo”, mumisin hiljaa ja hän katsoi minua kummastuneena.

“Mitä sanoit?” hän kysyi hyvin hämmentyneenä. Otin hänen kasvonsa käsieni väliin hellästi.

“Juo”, toistin lähempänä ja kiitin onneani, että sillä sekunnilla miehen suu aukesi, jotta sain suudelman avulla lääkenesteen hänen suunsa. Jaisar hämmentyi hyvin pahasti sitä, että suustani laskeutui hänen kurkkuunsa nestettä. Hän kuitenkin sain lääkkeen nieltyä suudelman mukana, kunnes nosti huuleni pois hänen omiltaan. Olin varmasti punainen kuin ruusu. Jaisar hymähti ja pyyhkäisi terveellä kädellää suupieltänsä.

“Ei sinun olisi tarvinnut lopettaa”. Jaisar sanoi vanhana itsenään, vinkaten silmäänsä. Tönäisin häntä hellästi terveeseen olkapäähän.

“Sen pitäisi vaikuttaa pian. Pidä käsi kuitenkin siteessä”, Tarein pyysi ja kääntyessään noitaa kohti, Jaisar laski päänsä kiitoksena.

“Jos et olisi Kipakan veljen kihlattu, suutelisin sinua kiitokseksi”, Jaisar sanoi suoraan ja tönäisin häntä uudestaan.

“No”, sähähdin hänelle punastuneena. Tarein naurahti naisellisesti.

“Olen pahoillani Jaisar, mutta et ole mies tyyliini”, nainen totesi suoraan ja kääntyi katsomaan veljeni ja Sergein suuntaan. Trevio kääntyi juuri katsomaan meitä kohti ja hymyili kihlatulleen.

“Joo, enhän voi vetää vertoja Riyzekien prinssille”, mies totesi suoraan rennosti.

“Et voikaan”, Tarein myönsi suoraan, katsoen kihlattuaan kohti. Sain hymyiltyä, kun katsoin Tareinen rakastuneita kasvoja. Veljeni oli onnekas hänen kaltaisestaan naisesta.

“Huomi kaikki!” juontaja ilmoitti innoissaan mikrofooniin ja yleisö kääntyi taas innostuneena ja kiinostuneena illan isäntää kohti. Tarein heilautti kättänsä minulle, että menisimme seurueemme luokse takaisin. Liikautin omaa kättäni merkiksi, että jäisin Jaisarin seuraksi. Noita hymyili minulle lämpimästi ja palasi veljeni luokse. Istahdin Jaisarin vierelle. Istuin oli sen verran korkealla, että näimme areenalle.

“On aika aloittaa finaalikierros! Viimeisinä meillä ovat vastassa upea Pallokala ja vaarallinen Punakettu. Antakaa heille raikuvat aplodit!” juontaja

“En ole puolueellinen, mutta toivon, että siskosi voittaa tuon nartun”, Jaisar sanoi minulle ja aistin, miten mies katsoi katkerana häntä voittanutta naista kohti. Naurahdin toisen toteamukselle.

“Samaa toivon itsekin”, myönsin ja vilkaisimme toisiamme.

“Chari vetää tuosta naisesta luulot pois”, totesin ylpeä tunne sydämessäni siskoni suhteen.

“Pakko myöntää, hän on todella hyvä”, Jaisar kommentoi ja nyökkäsin myöntymisenä hänelle. Se oli totta, Chari oli lahjakkain lähitaistelija, jonka olin koskaan tuntenut. Jopa vanhemmatkin henkilöt, jotka olivat hänen taitojansa nähneet, eivät olleet uskoneet silmiänsä kun teini-iässä isosiskoni laittoi jo itseään vanhempia ja taitavampia taistelijoita polvilleen.

“Hänelle ei siunaantunut kummankaan vanhemmamme elementtiä hallittavaksi. Se kaivoi häntä lapsena todella paljon, mutta vuosien varrella hänestä on tullut uskomaton lähitaistelija. Jopa minulla on vaikeuksia pysyä hänen mukanaan, vaikka käyttäisin vettä apunani”, myönsin ja mies kääntyi katsomaan minua.

“Oletko koskaan voittanut häntä?” hän uskaltautui kysyä ja hymähdin. Käännyin katsomaan miestä ja vastasin rehellisesti:

“En kertaakaan, en vaikka olen käyttänyt elementtiäni”, Jaisar hymähti minulle rennosti. Lopulta yleisö alkoi huutamaan enemmän innoissaan, kun siskoni ja Punakettu asettuivat areenan keskelle. Huomasin vasta nyt, kuinka sydämeni hakkasi lujaa jännityksestä. Tiesin Charin pärjäävän hyvin, mutta silti minussa oli epäilystä. Voittaisiko hän sittenkään, kun vastassa oli noinkin väkivaltainen yksilö?

Voitto olisi pakko tulla. Tarvitsisimme riipuksen. Se ei saisi joutua kenenkään muun käsiin.

Kun aloituslaukaus kimpoontui ylös, molemmat naiset hyökkäsivät toistensa kimppuun. Yleisö mylvi lujaa ja kannusti voittajasuosikkiansa kuin kyse olisi elämästä ja kuolemasta. En osannut enää sanoa, kumpi oli suurempi suosikki, tuo narttu vai siskoni. Naisten nimiä huudettiin sekaisin samalla, kun kaksikko mukiloi toisiansa potkuin ja lyönnein. Keskityin koko ajan seuraamaan siskoni liikkeitä. Varmistin koko ajan, että tämä olisi tarpeeksi kunnossa jatkaakseen ottelua.

“Älä luovuta”, kuiskasin hiljaa itsekseni kädet ristissä ja purin toisen peukaloni kynttä samalla.

“Hän voittaa kyllä”, Jaisar sanoi minulle, mutta en pystynyt vastaamaan hänelle. Minulla oli sama pelko kuin aiemmin Jaisarin kanssa. Jos katson muualle, Chari häviäisi samantien enkä todellakaan halunnut sitä. Riipus oli koko illan ajan ilmoitellut sisälläni olemassaolostaan, mutta olin onnistunut olla huomioimatta sitä. Nyt kuitenkin viimeisen ottelun aikana se oli alkanut taas kutsua minua yhä lujempaa ja lujempaa. Se puristi sydäntäni kuin sydänsuru, mutta en halunnut huomioida sitä. Mikään ei saisi nyt häiritä keskittymistäni. Rukoilin pääni sisällä siskoa katsoessani, että onni suosisi häntä ja saisi voiton.

Punakettu sai potkaisullaan kampattua Charin kovalle asfaltille, mutta nainen sai pyörähdettyä vatsalleen ja hevosen pukituksen lailla tönäistyä Punaketun kauemmas itsestään. Tanssiliikkeen lailla siskoni pyöräytti jalkaansa ja sai iskettyä vastustajansa vielä kauemmas. Punakettu oli saanut suojattua kroppansa käsiensä ristiasennolla, mutta lähtiessään uuteen hyökkäykseen Chari oli valmiina. Punaketun toinen käsi ojentui nyrkissä ja Chari sai siitä heti otteen ja väänsi naisen käden selän taakse ja potkaisi toista pohkeeseen, jotta saisi Punaketun polvilleen. Punakettu laittoi parhaansa mukaan vastaan, mutta Charin ote oli voimakas. Hetken aikaa voiton hymy kävin huulillani, kun katsoin Punaketun vaikerointia siskoni käsittelyssä.

Punakettu onnistui pyöräyttää vartaloansa niin, että he molemmat kaatuivat maahan. Nainen sai potkaistua kenkänsä kärjellä siskoani nenän suunnalle ja nousin ylös vaistomaisesti. Charista näki, että isku oli sattunut, mutta hänen katseessaan näkyi päättäväisyyttä. Vaikka sattuisi kuinka lujaa, hän aikoisi voittaa. Ei niinkään minun tai riipuksen vuoksi, vaan itsensä vuoksi. Hänen kilpailijahenkensä oli kasvanut sitä suuremmaksi, mitä lähemmäs oli päässyt voittoa. Olin aina ajatellut, että veden sijasta Charin elementti olisi ollut äidin tavoin tuli. Jos hän omistaisi elementtiä sisällään, hänen silmänsä olisivat varmasti roihunneet kuin villi ja pysäyttämätön tuli.

Chari iski samantien vastustajaansa kyynerpäällään kipeästi kylkeen, kun nainen oli yrittänyt ottaa hänen hiuksistaan kiinni. Hän nousi heti ylös ja Punaketun yrittäessä tarttua häneen, nainen teki voltin käsiensä varassa taaksepäin. Hän nousi jaloilleen nyrkit ylhäällä ja toinen niistä iskeytyi suoraan voitontahtoisen Punaketun leukaan. Siskoni huomasi tilaisuuden ja epäröimättä pyöräytti itsensä vastustajan ympärille ja kaatoi heidät maahan, Punakettu vatsallaan hänen allaan. Chari istuutui toisen selän päälle ja naisen potkuyrityksistä huolimatta piti naista aloillaan.

“Hyvä hyvä hyvä!” huusin voitonriemuisena paikallani hitusen pomppien. Punaketun pitäisi luovuttaa, ei hän selviäisi tuosta tilanteesta pois kuin luovuttamalla. Voitto oli meidän. Riipus oli meidän!

Punakettu karjui kuin häntä olisi seivästetty elävältä ja kääntyi puraisemaan siskoni käsivartta. Purema koski selvästi, mutta Chari ei suostunut luovuttamaan. Ei vaikka vastustajan ote koveni niin, että käsivarresta alkoi valua verta. Siskoni nosti toista kättä, tarkoituksena varmastikin repiä Punakettu irti hänen kädestään. Nainen käytti tilanteen hyödyksi ja vapaalla kädellään sai repäistyä Charin hiuksia niin, että tämän pää vääntyi ikävään asentoon. Ennen kuin siskoni ehti tehdä mitään, voimakkaasti ääntä pitävä Punakettu pääsi siskoni alta pois. Sulavasti kuin sisilisko, hän sai kierrettyä siskoni selälleen alleen. Raivosta huutaen hän iski kätensä siskoni kasvoihin ja kaikki kävi sekunnissa.

En tiedä, miten se tapahtui, mutta se tapahtui ja katsoin, kuinka Chari jäi maahan tuskasta huutaen ja vaikeroiden. Kuulin, kuinka Sergei karjui vähän matkan päässä pelkästä vihasta, kun joku oli kehdannut koskea hänen naiseensa tuolla tavalla. Veri valui kuin vesiputous siskoni oikeasta silmäkuopasta, josta Punakettu oli vetänyt silmän irti. Siirryn katsomaan, kuinka voitokas hymy kasvoillaan Punakettu puristi siskoni irti repimänsä silmän käsiensä välissä limaiseksi mössöksi. Hänet ilmoitettiin voittajaksi suurten aploodien kera samalla, kun siskoni liikkui kivuissaan asfaltilla. Sisimmässäni hyökyi raivokas aalto, joka olisi valmis hukuttamaan tuon naisen hitaasti ja kivuliaasti siitä, mitä hän oli tehnyt siskolleni.

Kappaleet, jotka inspiroivat kappaletta kirjoittaessa:

Bon Jovi – I’d die for you

Def Leppard – Hysteria

Game of thrones ost – Love in the eyes

Final Fantasy XV ost - Steeling my resolve

Tekken 5 ost – The Finalizer

Tekken 6 ost – One one fight (Noh theater)

Tekken 6 ost – Karma

Tekken 6 ost – Blowin’ up the enermy