HUOMIO! LUKU SISÄLTÄÄ VÄKIVALTAA!
HEIZEL
Loiste syöksyi kohti Charia ja laskeutui samantien luisumaan korkokenkiensä kanssa maahan, tarkoituksena kampata hänet. Siskoni sivuutti juuri ja juuri iskun, mutta haltia sai hänen jalastaan tiukan otteen. Chari vastasi liikkeeseen tallaamalla vastustajan polven jalkansa alle. Loiste karjaisi naisellisesti kivusta, mutta vapaalla jalallaan nosti sen nopeasti suoraan ja sai iskettyä siskoani otsaonteloon ja hän ähkäisi sen vuoksi. Koska siskoni huomio herpaantui hetkeksi, Loiste sai noustua sen verran, että sai kampattua siskoni selälleen kuumalle asfaltille. Henkäisin pelästyynenä ja tuntui kuin sydämeni olisi jättänyt muutaman lyönnin välistä.
Loiste hyppäsi hajareisin Charin vatsan päälle ja lukitsi tämän kädet sivuille omillaan. Seuraavaa liikettä nainen ei ehtinyt paljastaa, kun isosiskoni iski otsansa kovaa vastustajansa otsaan. Charia isku ei näyttänyt haittaavan, mutta Loiste ähkäisi äänekkäästi kivusta. Ote Charin käsistä irtosi, kun vastakilpailija kosketti käsillään otsaansa, johon oli heti alkanut muodostua mustelma. Chari tönäisi Loistetta lujaa, liukui toisen alta pois ja potkaisi jalkineensa avulla kilpailijaa suoraan leukaan. Yleisö huusi hurmioituneena, kun Loiste kaatui maahan. Mahdollisten luitten tai hampaiden rikkoontumista ei voinut tässä taustamölyssä kuulla. Chari sulavasti takaperin tehtävän kuperkeikan avulla nousi takaisin jaloilleen. Hän jäi valmiina katsomaan vastustajaansa, mutta kaunis haltianeito valkoisissa hepenissään ei noussut ylös. Nainen sylkäisi verta asfaltille Charin eteen vihaisena. Hän luovutti.
“Ensimmäisen erän ottelun voittajaksi julistan Pallokalan!” illan isäntä huusi innoissaan ja yleisö mylvi lujaa osoittaen Charille kunnioitustaan. Itse aloin huutamaan mukana, mutta se oli enemmänkin helpottunutta huutoa. Chari oli selvinnyt ja alkuun pienillä naarmuilla.
“JUST NOIN SAATANA IHANA NAISENI!” Sergei karjaisi takaani ylpeänä. Chari selvästi kuuli henkivartijani huudahduksen, koska lähetti huuliltaan suukon Sergeitä kohti. Katsoimme sekunnin verran silmiin siskon kanssa. Hän hymyili minulle “sanoinhan että kukistan kaikki” -ilmeellään, kunnes kääntyi muiden osallistujien puoleen. Hän käveli rauhallisesti riviin odottamaan seuraavan ottelun alkua samalla, kun Loiste riisui nujerrettuna ja kiukkuisena korkokenkänsä. Nainen pääsi lopulta seisomaan ja käveli pois häkkialuelta, kun hänelle avattiin ovi. Hänen suustaan valui verta ja valkea vaatetus oli leuasta alaspäin valunut verenpunaiseksi osasta.
Seuraavaan otteluun valikoituivat Turmio niminen demoni ja vampyyri, jonka nimi oli muistaakseni Imu. Turmio oli aivan innoissaan tulevasta ottelusta ja naureskeli ja kuolasi kuin mielisairaalasta karannut pahimman luokan psykopaatti.Vampyyrista huomasi, että tämä epäröi todella pahasti demonia vastaan taistelemisesta. Molemmat asettautuivat valmiiksi ja yleisö ilmoitti juontajansa mukana ottelun alkamiseen.
Ja ottelu loppui melkein heti ennen kuin se ehti alkaakaan. Demoni oli rynnännyt heti vampyyria kohti ja tämä ei ollut ymmärtänyt väistää. Se oli yksi ote kaulasta, kova paiskaus asfaltille ja mies oli menettänyt tajuntansa. Jo tuon muutaman sekunnin ajan ymmärsin, että Turmio tulisi olemaan varmasti yksi pahimmista vastustajista isosiskolleni. Toinen oli saanut vertahimoavan olennon menettämään tajuntansa muutamassa sekunnissa.
“Apua, mitkä voimat”, kuulin Tareinen sanovan veljeni vieressä ja mietin samaa. Turmio karjui voiton riemuisena yleisön osoittamalle hurmiolle. Suurikokoinen mies hakkasi nyrkkejänsä rintakehäänsä kuin gorillauros, kunnes otti tajuttoman vampyyrimiehen kädestä kiinni ja raahasi hänet häkin reunalle toipumaan tilanteesta.
“Voi helvetti tossa on pala purtavaksi”, sanoin seurueelleni. Yritin lukea Charin kasvoilta, mitä hän oli ollut äskeisestä mieltä. Hänen katseensa selvästi seurasi demonin kulkemista, mutta ei näyttänyt silmissään minkäänlaisia arkailun merkkejä. Hullu nainen. Toivoin, että jos Chari kohtaisi demonin, hän antaisi miehelle kunnolla lättyyn.
Kolmannen ottelun tulisi toteuttamaan Jaisar ja haltiamies Kyy. Jolinien Kyy. Uskoin vahvasti, että tämän tulisi olla helppo tehtävä Jaisarille. Jolinit olivat metsissä erittäin loistavia taistelijoita, vaikka ilman magiaakin. Mutta täällä haltia tulisi olemaan alakynnessä. Nojasin häkkiseinämään yhdellä kädelläni. Sydämeni hakkasi kuin Ofitren rumpusoolo, nopeasti ja hyvin jännittyynenä. Pyydän Jaisar, voita tämä helvetin ottelu. Rukoillessani mielessäni miehen menestystä, tämä käveli ottelualueen keskelle ja pysähtyi muiden kilpailijoiden tavoin viiden metrin päähän vastustajastaan. Taas kolmesta yhteen laskeminen ja ottelu alkoi.
Kyy iski nimensä mukaisesti oitis Jaisaria kohti kädet ojossa kuin käärme. Tämän liikkeet olivat sulavat ja nopeat, kuin käärme, joka puolustautuisi agressiivisesti hyökkääjältään. Jaisar esti iskut omien käsiensä liikkeillä ja varmoilla takaperin menevillä askelilla. Kuin hän olisi lukenut, millaisia liikkeitä ja taistelutyyliä vastakilpailija käyttäisi.
Jolinin taistelija käytti nopeita ja agressiivisia liikkeitä käsillään. Hän oli koko ajan liikkeessä ja jännityin jokaisesta iskusta, mikä oli lähelläkään iskeä Jaisaria.
“Tee nyt jotain helvetti!” sihisin itsekseni stressaantuneena. Hyvin rauhallisin liikkein hyvän tilaisuuden tullen, Jaisar sai otteen toisesta kädestä ja iski miestä kyynerpäällään kivuliaasti olkapäähän. Mies karjaisi kivusta, mutta sai samalla iskettyä takaisin sormillaan suoraan keskelle kylkeä. Jaisar karjaisi vuorostaan ja huokaisin heti pelästyneenä. Kaikki kävi niin äkkiä. Kyy sai nopean liikkensä avulla miehen polvilleen, meni Jaisarin taakse ja alkoi kuristamaan tätä käsivartensa avulla, pitäen toisesta kädestä kiinni. Jaisar haukkoi selvästi henkeä ja pudistelin päätäni. Ahdistus tuntui nousevan kurkustani ulos. Ei, ei näin voinut käydä, ajattelin.
Jaisar kamppaili vastaan voimakkaasti. Kuin osoittaen, että oli tilanne miten paha tahansa, hän ei luovuttaisi. Hän sai vapaalla kädellään miehen poninhännällä olleesta hiuksista kiinni ja vetäisi niistä lujaa. Se sai toivon kipinän heti sisälleni. Onneksi Kyy ei ollut ymmärtänyt sitoa hiuksiaan mitenkään nutturalle tai vastaavalle.
“Hyvä! Näytä sille!” sain huudettua väkijoukon keskeltä. En tiedä kuuliko hän erityisemmin huutoani, mutta kuristava ote lipesi hieman Jaisarin kaulan edestä ja samassa hän puraisi Kyytä kädestä. Se sai miehen huomion herpaantumaan enemmän ja se sai Jaisarille mahdollisuuden vastahyökkäykseen.
Jaisar iski nyrkillä Kyytä keskelle vatsaa, joka sai miehen horjahtamaan taaemmas. Kuin salama tuntemani mies nousi ylös ja iski nyrkillä vastustajaansa suoraan kasvoihin. Kaikki pystyivät näkemään, kuin veri lähti heti valumaan Kyy murtuneesta nenästä. Jaisar iski vielä kerran toisella nyrkillään Jolinin haltian alaleukaan ja lopuksi potkaisi miestä alavatsasta, jotta tämä kaatui selälleen. Kyy jäi vaikeroimaan paikalleen ja Jaisar ilmoitettiin voittajaksi.
“HITTO JES!” huusin niin kovaa kuin kurkustani lähti. Se sattui, en ollut samalla tavalla huutanut kuin viimeksi teinivuosinani nähdessä suosikki miesartistini tämän keikalla Ninjan kanssa. Annoin silti sattua. Molemmat minulle läheiset selviytyivät toiselle kierrokselle ja Jaisarkin selvisi pienillä vammoilla.
Jaisar heilautti pari kertaa kättänsä hurjalle yleisölle, kunnes käveli Charin ja Turmion seuraksi. Chari ilmeisesti kommentoi jotain miehelle, joka vain hymähti tälle rennosti. Miehen katse etsi taas minut ja tuntui kuin perhosia liitelisi vatsassani. Hän oli voittanut. Hän oli sanonut, että jokainen hänen voittonsa oli omistettu minulle. Hän iski minulle silmäänsä hymyillen ja sain huuliltani kuiskattua vain hiljaa:
“Olit loistava”, Jaisar oli ilmeisesti lukenut huuliltani mitä sanoin, koska hänen hymynsä vain leveni.
“Viimeisimpinä, mutta ei suinkaan vähäisimpinä lavalle astuvat viimeiset tämän kierroksen kilpailijamme. Antakaa raikuvat aplodit Punaketulle ja Ruosteelle!” juontaja huusi mikkiin kuin viimeistä päivää ja yleisö hurrasi taas mukana. Jouduin hetkeksi taas suojaamaan toista korvaani, kunnes viimeiset kilpailijat astuivat keskelle pientä areenaa.
Lähtölaskenta.
Ja samassa Ruoste -vampyyri juoksi punahiuksista vastustajaansa kohti ja teki heti naiselle kaiken hankalaksi. Toivoin todella, että vampyyri veisi voiton. Jos Punakettu oli Tiscoveran puolella, hän ei saisi saada riipusta. Ei mistään hinnasta.
Vampyyri luuli saaneensa naisen nopeiden liikkeidensä vuoksi hämmennyksiin, mutta naisvastustaja oli selvästi pelannut aikaa tutkiakseen miehen liikehdintää ja toimintaa. Kun mies oli uudemman kerran iskemässä häneen kiinni, Punakettu pyörähti hiukset hulmuten ja sai potkaistua miehen maahan, kompastuttaen tämän jalan omaansa. Vampyyri ei ollut odottanut moista liikettä, joten yllättyneen ähkäisyn pystyi kuulemaan kuka tahansa, vaikka taustalla ollut yleisön riemukas meteli oli kovatasoista.
Ruoste ei aikaillut vaan Punaketun yrittäessä päästä tämän kimppuun, mies sai pyöräytettyä naisen mahalleen asfaltille ja tuli tämän päälle pitämään naista aloillaan. Naisen naamasta pystyi näkemään, että jos hän ei pian keksisi jotain, hän häviäisi. Toivoin sitä suuresti samalla katsoen, kun nainen yritti rimpuilla miehen otteesta. Näin, miten punakettu alkoi hampaillaan pistelemään alahuultansa. Aikoiko hän?
Vampyyrimies hidasti ja hellensi otteitansa. Hänen sieraimistaan näki, että tämä haistoi jotain itselleen mieleistä. Katsoin, kuinka hänen vastustajansa antoi puremastaan haavasta valua verta. Kiero liike, mutta sitä ei kielletty säännöissä. Sekunttiakaan ei ehtinyt kulua, kun Punakettu pääsi kyynerpäänsä avulla miehen otteesta. Isku osui suoraan vampyyria suuhun ja verta roiskahti miehen suusta iskun vaikutuksen todisteena. Näky sai selkäpiini karmivaan, koska panin merkille, että veren mukana oli ilmaan lentänyt myös toinen miehen esille tulleista kulmahampaista.
Punakettu ei aikaillut vaan kuin raivohullu nousi polviensa varaan ja pakotti koko tilanteesta yllättyneen miehen asfaltille makaamaan. Yleisö hiljeni pikku hiljaa, kun kaikki jäivät vain katsomaan, kuinka nyrkkinsä voimalla Punakettu vain hakkasi ja hakkasi vampyyrimiestä. Alkuun mies oli laittanut vastaan, mutta alkanut hiipumaan yrityksessään tajuttomuuden rajamaille.
“Punakettu, ole hyvä ja lopeta!” juontaja huusi mikrofoniin, mutta nainen vain jatkoi hakkaamistaan. Hänen silmänsä olivat kuin sarjamurhaajan tämän katsoessa uhriensa kuolemaa silmiensä edessä.
“Lopettakaa! Muuten hän kuolee!” joku huusi yleisön seasta.
“Punakettu sinut hylätään, jos et lopeta nyt!” juontaja varoitti mikkiin ja nainen pysähtyi kuin seinään samantien. Hiljaisuus oli käsinkosketeltavaa. Jos neula olisi pudonnut asfaltille, me kaikki olisimme voineet kuulla sen. Punakettu istui paikallaan juuri hakkaamansa miehen päällä ja katsoi juuri hakkaamiansa kasvoja tyytyväinen hymy kasvoillaan. Nainen nousi lopulta ylös ja sylkäisi miehen vierelle kuin osoittaakseen, miten halveksi toista. Punakettu aiheutti minussa inhoa. Pitikö lyötyä nyt lyödä vielä lisää? Käännyin katsomaan tajutonta Ruostetta ja samalla, kun muutama ylimääräinen vapaaehtoinen tulivat auttamaan vampyyri toipumaan. Punahiuksinen nainen oli saanut aikaan todella pahaa jälkeä. Rukoilin mielessäni Harmoniattarelta, ettei laittaisi kumpaakaan minulle tärkeää henkilöä Punakettua vastaan. Toivoin koko sydämestäni, että Turmio -demoni koituisi naisen kohtaloksi.
“Annetaan vielä aplodit Punaketulle!” illan isäntä karjaisi taas mikkiin ja sai yleisön innostumaan totaalisesti valloillaan olevasta tilanteesta.
“Hyi kamala, toinen hakattiin melkein kuoliaaksi ja tuon hirviön annetaan taistella”, Tarein sanoi järkyttyneenä kädet suunsa edessä. Trevio otti naisensa kainaloonsa kuin turvatakseen tätä ympäröivältä hullulta menolta.
“Chari vetää luun kurkkuun tuollaisilta”, Sergei sanoi vakavana ja käännyin katsomaan häntä. Hän oli varma siskoni voitonmahdollisuuksistani, mutta minulta hän ei voinut peittää hermostuneisuuttaan. Sergei oli harvoin hermostunut ja silloin kun oli, jotain pahaa oli varmasti tulossa. Mahassani alkoi velloa pahalta ja käännyin katsomaan, kun seuraavan kierroksen ensimmäinen taistelupari arvottaisiin.
Kun tulos iskeytyi ruutuun, suljin silmäni ja kirosin päässäni ne kaikki kirosanat, mitä vain olin koskaan kuullut elämäni aikana.
Kappaleet, jotka inspiroivat kappaletta kirjoittaessa:
- Tekken 2 ost – Michelle Chang
- Tekken 3 ost – Nina Williams
- Tekken 4 ost – Gym
- Tekken 5 ost - Unforgiven
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti